Peruskorjaus kaupungin kaunistaja

Kaupunkien kehittyessä vanhat rakennukset saavat harmittavan usein purkutuomion. Näin ainakin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nykyään, kun vanhat puutalot eivät ole enää lähimuistissa eivätkä nuoremmat sukupolvet ole niitä edes nähneet, vanhan arkkitehtuurin arvo tunnetaan taas. Modernien rakennusten lisäksi arvostetaan myös vanhaa ja ennen kaikkea investoidaan peruskorjaamiseen.

Vanhojen puutalojen kohtalo

Kaupunkien keskustojen vanhat puutalot on lähes poikkeuksetta purettu ja tilalle rakennettu tilatehokkaampia kiinteistöjä. Vanhojen puutalojen kauneus on ymmärretty kuitenkin esimerkiksi vanhalla Raumalla. Myös Turussa on jätetty vanhoja puutaloja keskustan tuntumaan esimerkiksi rautatieaseman luokse ja yo-kylän lähistöön. Esimerkiksi Jyväskylässä vanhoja puutaloja on jo vähemmän ja puutalorakennukset ovat jo uudempia vanhempien jäädessä kerrostalojen alle. Myöskin vanha puu-Pasila on paria yksittäistä taloa lukuun ottamatta jo historiaa.

Säilyäkseen vanhat puutalot tietävät peruskorjausta. Ilman peruskorjausta eivät 1900-luvun alussa rakennetut rakennukset olisi enää hyvässä kunnossa ja toiminnassa. Hyvin rakennettu talo kestää kuitenkin hyvin ajan hammasta ja peruskorjauksessa tulisi mukailla alkuperäisiä rakennussuunnitelmia koska ne näemmä ovat myös toimivia. Toisinaan kuulee sanottavan, että ennen vanhaan osattiin rakentaa, kun kohtuullisen uusissa rakennuksissa löytyy esimerkiksi kosteusvaurioita. Sanonta puoltaakin peruskorjaamista.

Peruskorjaaminen on pelastanut toki myös vanhoja kivitaloja, kuten Turun Pinellan. Ravintola Pinella suljettiin Aurajoen rannalla vuonna 2004 ja rakennuksen kohtalo jäi epäselväksi. Saneeraus kuitenkin toteutettiin, vaikkakin parin miljoonan kustannuksin, ja Pinella avattiin uudestaan vuonna 2011.

Mitä peruskorjata?

Mistä tunnistaa peruskorjauksen tarpeen ja miten korjata? Helpointa korjauksen tunnistaminen on sille, joka asuu tai työskentelee tiloissa. Hän tutustuu tiloihin ja huomaa helpoimmin mitkä kohdat kiinteistössä eivät toimi kunnolla tai vaativat uudistamista.

Asunnon vuokralainen huomaa siten todennäköisemmin korjaustarpeet kuin asunnon omistaja, joka saattaa vierailla asunnossa kerran vuodessa tai jopa vain useamman vuoden välein. Vuokralaisen tuleekin kertoa asunnon omistajalle ilmenneistä vioista, jotta hän voi ottaa kantaa tuleviin peruskorjauksiin. Esim. veden kulku putkistoissa, ikkunoiden vetävyys, vuotokohdat katossa ja pintojen kunto ovat asioita, jotka tulee korjata asunnon omistajan tahdon mukaan jossakin vaiheessa.

Esimerkiksi vanha kylpyhuone odottaa kuitenkin mitä todennäköisimmin koko putkiston peruskorjausta; talonomistaja ei lähde purkamaan vanhaa pinnalta repaleista ammetta jos putkiremontti on odotettavissa lähivuosina tai edes kymmenen vuoden sisään. Erityisesti putkiston peruskorjaus on aika kallis hinnaltaan, suunnilleen pari kymmentä tuhatta euroa kerrostaloasuntoa kohden.

Putkiston peruskorjaus on joka tapauksessa tarpeellinen ja pitkäaikainen investointi, joka pitää talon putkiston kunnossa noin 50 vuotta. Kaikenlaiset peruskorjaukset ovat joka tapauksessa pitkäaikaisia investointeja, sillä niiden myötä tehdään perusteellinen korjaus, joka kestää pitkään. Peruskorjaus kannattaakin tehdä huolella, jotta jäljestä tulee hyvä ja se kestää ajan hammasta.

Pienemmät virheet kiinteistössä voi toki hoitaa pienemmällä remontilla tai uudistuksilla. Korjauksen tarve tuleekin selvittää kiinteistössä ilmenneen vian ilmennyttyä. Peruskorjauksella saadaan kuitenkin perusteellisempia ja pidempiaikaisia muutoksia aikaan kuin osittaisella korjauksella. Usein erityisesti mittavat peruskorjaukset ovat erityisesti kustannuskysymyksiä, mutta ne vievät myös enemmän aikaa ja joskus järjestelyjä tilojen käytön ja asumisen suhteen.

 

Miksi peruskorjaus?

Peruskorjaamisella rakennukset saadaan korjattua uuden veroiseksi.  Aikaa myöten rakennuksissa alkaa näkyä korjaustarpeita, jolloin niitä tulee peruskorjata aina tietyn ajanjakson välein. Peruskorjaus tulee tehdä kuitenkin vielä kun rakennus täyttää sille asetetut toiminnalliset vaatimukset.

Peruskorjaaminen on suuri hanke, jossa korjataan tai uusitaan kiinteistön rakenteita, rakennusosia, kalusteita, varusteita, järjestelmiä ja laitteita. Asuinkiinteistöissä korjausta vaativat yleisimmin rakennusten ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat sekä lämmitys- vesi- ja viemärijärjestelmät. Rakennusten lisäksi peruskorjaamista voivat tarvita myös piha-alueet. Katso lisää korjaamispalveluista.

Jos kiinteistössä asuvilla tai työskentelevillä ihmisillä ilmenee terveysoireita tai rakennuksessa ilmenee turvallisuusriskejä kannattaa niiden takia myös peruskorjata.

Peruskorjauksella on pitkäaikainen vaikutus rakennuksen kuntoon ja toimintaan. Korjaaminen voi olla kuitenkin tarpeesta riippuen myös perusparantamista, uudistamista, lisärakentamista, konservointia, entistämistä/restaurointia tai rekonstruointia. Korjauksen tarve tuleekin selvittää ja suunnitella hyvin minkälainen korjaus olisi kohteeseen paras mahdollinen. Esimerkiksi putkiston peruskorjaus on tyypillinen kiinteistöjä noin 50 vuoden välein odottava korjaus, joka voidaan tehdä uudistamalla putkistot tai pinnoittamalla ne.

Hyvään korjaustyön laatuun kannattaa panostaa, jotta vahingoilta ja myöhemmiltä korjauksilta vältytään. Ulkopuolisen avun käyttö onkin hyödyllistä ja sopimuksessa tulee käydä ilmi mm. työtehtävät, aikataulu, kustannus sekä vastuualueet. Kustannusarviossa kannattaa huomioida liikkumavara esim. työmäärän ja tarvikkeiden suhteen. Tarvittaessa budjetin tulee joustaa esim. tarvikkeiden hinnoissa tai työn määrässä mahdollisten muutosten varalta.

Peruskorjaus nostaa myös kiinteistön arvoa, joten esim. peruskorjatusta asunnosta saa paremman myyntihinnan kuin tyydyttävässä kunnossa olevasta asunnosta, joka kaipaa hinnakkaita remontteja. Peruskorjatussa asunnossa on myös mukavampi asuaa, sillä siinä on hivenen luksusta mukana.